Seikkailija

Viikonloppuna tuli taas vähän larpattua. Tällä kertaa peli sijoittui Harry Potter maailmaan Tylypahkan taistelun jälkeen. Siis sen eeppisen. Oltiin Ranskassa tekemässä yhteistyötä ja hahmoni oli ranskalainen seikkailija, taikaolentojen metsästäjä Vivian Vermont.

Kuvia en saanut pelissä, mutta käytiin sitten kaverin kanssa photoshoottaa myöhemmin.

Nahkatakki Seppälä

Ruutupaita Frida

 Paksu vyö Gina Tricot

Varustevyö Uff

Farkut Lindex

Kengät DinSko

Hattu Jari Mäki Oy   

Kengännauhat

Nyt ostin sitten converseihin uudet nauhat.

Tuollaiset hauskat pianonkoskettimet. Heti tuli kengistä ihan erilaiset ja minun tyyliset.

Sitten hieman päivitystä. Kerroin keskiviikkona ostamistani liukuesteistä kenkiin. No käytin kenkiä kerran työmatkalla

Että näin hyvät oli ne. Tosiaan matkaa oli ehkäpä tuollaiset kilometrin verran ulkona, joten en nyt ihan luota noihin. Ehkä toimii juhlakengissä, joissa on liukas pohja, mutta ei kyllä arkikäytössä. Minulle kyllä myytiin nuo talvikenkiin ulkokäyttöön, mutta en nyt ihan usko että kävelen näin kuluttavasti. Taidan siis viedä kengät suutarille kuitenkin.

Vaihteletteko te kenkiin nauhoja ihan vain piristämään kenkiä?

Koirut

Minulla on kaksi hauvaa. Tai tällä hetkellä ne asuu vanhemmilla, koska muutama vuosi sitten muutin omilleni ja en voinut koiria hoitaa täyspäiväisesti. Mutta siis, kaksi kääpiövillakoiraa. Ikää on kertynyt jo 15 vuotta ja se on paljon se. Olen yli puolet mun elämästä omistanut nuo kaksi karvapalloa ja ne on mulle tärkeimmät elämässä.

Hönttiäiset tuli meille talvella 1997 aikalailla yllättäen. Äidille oli tullut yksi nainen myymään yhtä koiranpentua ja keskusteluiden jälkeen päätimme ottaa. Kun kävimme hakemassa koiraa, niin joku perui oman pentunsa oston. Keskustelimme jälleen ja otimme koiralle kaveriksi siskon. Näin talouteen tuli kaksi neitiä lisää.

Villakoirat ovat todella helppoja koiria, kunhan löytyy energiaa jota käyttää niiden kanssa. Tykkäävät tempuista ja ovat todella fiksuja. Näin ensimmäiksi koiriksi ovat olleet aivan mahtavia. Varsinkin kun on ollut kaksi, niin ovat saaneet tuhlata energiaa myös toisiinsa.

Wilma oli alunperin siskoni koira, mutta kun sisko muutti pois kotoa, niin molemmat jäi minulle. Wimmu on arka, mutta tulinen paketti. Säpsähtää todella helposti ja menee piiloon, mutta sitten toisaalta on todella jääräpäinen ja ärhäkkä. Jonkun kumman syystä Wilma on myös vähintään kilon pienempi siskoaan, vaikka samanverran syövät ja liikkuvat.

Nelli on meikäläisen vauva. Iso möhkäle ja vähän hönö. Neiti on todella läheisyyden hakuinen ja rakastaa köllötellä mun vatsan päällä. Nelli arkailee enemmän vieraita koiria ja menee usein jalkojen taakse piiloon. Toisaalta rakastaa uusia ihmisiä (miehiä varsinkin) ja antaa rauhassa rapsutella.

Onkos teillä lemmikkejä? Mikä niissä on se aivan paras juttu?

Liukuesteet kenkiin

Oletteko huomanneet sen jännittävän efektin, kun astuu kauppakeskukseen tai muuhun sisätilaan, niin kengät lähtevät liukumaan? Minä olen. Siksipä päätin kerrankin ennakoida ikäviä liukastumisia. Ostin kenkiin liukuesteet. Olen kerran käynyt uusimassa pohjat suutarille, mutta silloin pilasivat kengät kokonaan, joten päätin ensin kokeilla kotikonsteja.

Ihanat viime syksynä ostetut H&M nilkkurit näyttivät pahasti siltä että lähtevät liukumaan lattialla. Kengät ovat hyvät jalassa ja tukevat, mutta kun noilla liukastuu, niin siinä voi mennä nilkka.

Kävin siis DinSkosta ostamassa tarralappuset päkiöihin. Kiinnittäminen oli todella helppoa. Putsaa pohja ja ota pois lappusista paperit. Sitten paina tarrat päkiöihin ja anna olla kuivassa 8 tuntia. Ja siinä ne pysyy.

En ole vielä päässyt kokeilemaan tositoimiin, mutta kotona ainakin kengät eivät liukuneet pätkääkään 2 metrin matkalla.

Menettekö normaalisti ensin suutarille kenkäongelmien kanssa, vai kokeiletteko ensin itse?

Converset

Olen usein valitellut sitä, että matalapohjaiset kengät aiheuttavat minulle kipeät jalat. Ballerinoja en voi käyttää ja todella ohut pohjaiset lenkkarit ei vain käy. Astun turhan kovaa kannallani, joten tarvitsen pehmuketta kantapäähän.

Sitten päätin ihan huvin vuoksi kokeilla kaupassa converseja jalkaani. Hämmennys oli kova. Askel tuntuikin pehmeältä ja kengät oli tosi hyvät jalassa. Vaikka olen tennareita ennenkin käyttänyt, niin nämä oli tosi hyvät. En siis yhtään ihmettele miksi mallia löytyy monen ihmisen jalasta. Päätin siis olla massaa ja ostaa itselleni All Starsit. Vielä kun sain Ellokselta hyvän tarjouksen, niin miksipä ei.

Mietin pitkään että ostaisin punaiset, mutta jotenkin en uskaltanut. Kun toivottavasti noita käytän monta vuotta, niin päätin ottaa vähän neutraalimman vaihtoehdon. Harmaat on vähän erilainen väri kenkäkaapissani. Ajattelin ostaa noihin vain uudet nauhat, koska valkoiset on tylsät.
Vinkkinä samaa merkkiä harkitsevalle. Ostakaa 0.5-1 kokoa pienemmät kengät kuin normaalisti. On aika iso lesti. Itsellä on 37.5, ja normaali kengät koko heittelee siinä 38-39 paikkeilla.

Kävin testaamassa kenkiä keväisessä ilmassa ja heti oli pakko kipittää metsään kuvia ottamaan.

Sortsit esille

 Kevät tuli nyt pääkaupunkiseudulle. Oli ihan sen takia pakko repiä kaapista esiin sortsit. Toisaalta alle tuli vielä paksut sukkahousut ja laitoimpa ulos mennessä säärystimetkin. Mutta sortsit kuitenkin.

Laitoin hiukset puoliksi kiinni letillä ja pakko todeta että hiukseni näyttää aika kivalta nyt kun siinä on tuota väriä. Ei haittaa epätasainen väri kun tukka on letillä.

Paita Gina Tricot

Toppi Seppälä

Sortsit Ellos

Kaulakoru Gina Tricot  

Bonuksena pakko laittaa tämä kuva. Kattelin Supernaturalia kuvia ottaessa ja pääsin tahattomasti samaan kuvaan Deanin kanssa. *fanityttöilyä*

Minihame

Käytiin eilen äidin kanssa katsastamassa Entressen hurjat remonttimyynnit. Oli niin hurjat että mitään ei ostettu. Ainut mitä olisin tarvinnut oli pyöräilyvaatteita, mutta en jaksanut oikein lähteä kiertämään urheilukauppaa.

Takki Ellos

 Huivi Fida

Paita Kirppis

Laukku Seppälä

Hame Kirppis

Kengät DinSko

Äitini pääsi ensimmäistä kertaa leikkimään digikameralla ja hyvinhän tuo onnistui. Itsellä oli vähän totuttelua minihameeseen. En normaalisti käytä hameita jotka loppuvat ennen polvia, mutta päätin antaa muutaman vuoden tauolla olleelle hameelle uuden mahdollisuuden. Ja eihän tuo nyt niin kamalaa ollut, vaikkakin tuullessa pelkäsin hameen nousevan. Ehkäpä voisi antaa uuden mahdollisuuden minihameille (vaikka vielä on pidettävä paksuja sukkahousuja alla).

Ryhtiä vähän

Ajattelin puhua niinkin hassusta asiasta kuin ryhdistä. Tai ei se hassua ole, vaan itseasiassa oikein tärkeä. Olen joutunut viimeisen 4 kuukauden aikana ajattelemaan ryhtiäni melkein koko ajan. Olen kärsinyt kipeästä olkapäästä ja viaksi selvisi vino lapaluu. Se työntää olkapäätäni eteenpäin, jolloin väärät lihakset joutuvat koetukselle ja kipeytyvät. Tähän on onneksi auttanut teippaukset (nuo turkoosit kauneudet), jotka näyttivät miten tulisi yläselän olla.

Olen aina pitänyt ryhtiäni suorana, mutta olimpa siis väärässä. Tai, niin kipeytyminen aiheutui enimmäkseen työstäni, jossa pidän kättäni ojennettuna suurimman osan ajasta ja koneella istumisesta.

Mutta nyt olen sitten tanssin myötä miettinyt enemmän ryhtiäni ja olen huomannut parannusta. 

Kun ryhti on kunnossa näyttää itsevarmalta. Eräs setäkin kerran sanoi minulle, että näytänpä ryhdikkäältä, kun istuin selkä ojennettuna. Mutta sitä myös tuntee itsensä itsevarmaksi.

Lattiaa on kiva tuijotella, koska sitä voi vaikka löytää kadonneen euron kolikon sieltä. Mutta silloin ei näe mitä ympärillä tapahtuu.

 kuvat wehearit.com

Oikaisemalla selän ja suoristamalla niskan näkee sen mitä luonnolla on tarjota. Muut ihmiset. Pieniä arjen tapahtumia.

Selkä kiittää kun se saa olla suorassa. Niska kivut heltiävät, kun päätä kannattelee sen oikealla paikalla. Ja vinkki pieni. Kun selkä tuntuu olevan jumissa, niin älkää turhaan venytelkö sitä, vaan liikuttakaa sitä. Anna lihaksille vähän happea ja laita veri kiertämään, niin tekee parempaa kuin lihaksen venytys.

Kiinnostaisiko saada jonkinlainen kuvaopas ryhdin kohentamiseen?

Ihanuus huivin muodossa

Löysin Fidasta vähän aika sitten ihanuuden. Siis kerrankin tarpeeksi ison ja lämpimän "silkkisen" huivin. Kuviointi on juuri täydellinen ja värit ihanan erilaiset. Huivi on ollut ostopäivästä lähtien jokapäiväisessä käytössä ja varmaan vasta helteiden alkaessa lähtee levolle. Ulkovaatetukseni kun on usein todella tylsää ja väritöntä, niin huivilla saan edes vähän väriä ulkokuoreen.

Sitten ajattelin esitellä pokkarini pussin. Olen joskus vuosia sitten ostanut tuollaisen nahkaisen vyötärölaukun larppikäyttöön. Sisällä on yksi väliosio ja vetoketjullinen tasku. Pokkarini mahtuu tuonne juuri täydellisesti. En tykkää kantaa kameraa ilman mitään suojapussia, niin tämä tuli kuin tilauksesta käyttöön. Hätätapauksessa kun saan laukun vyöhön kiinni (huom huom hätätapauksessa).
Samalla huomaatte tylsyydessä lakatut kynteni.

Onkos teillä pokkarit/kamerat yleensä laukun pohjalla ilman pussia vai löytyykö kaikille jokin pieni laukku?

Itämainen tanssi

Tänään siis hieman tanssiharrastuksestani. Olen itämaista tanssia nyt harrastanut aktiivisesti 1.5 vuotta (puolen vuoden tauko välissä) ja sitä ennen satunnaisesti välillä. Tänä aikana olen todennut sen olevan juuri oikeanlainen tanssiharrastus minulle. Mutta mistä siis tanssissa on oikeastaan kyse?

Tuossa jotain vihjausta tanssiin. Kyseessä on siis hyvin keskivartaloon keskittyvää aika hidastempoista tanssimista. Ei siinä hiki valu ja ei vaadi suurta ketteryyttä. Mitä se vaatii on hyvät keskivartalon lihakset, rytmitajua, kärsivällisyyttä ja hyvää mieltä. Jokainen liike vaatii opettelemista ja hiomista. Olen todennut että tämänkaltainen tanssi sopii minulle, koska nilkkani ja ranteeni eivät kestä suurta rasitusta. Samoin tämän avulla olen saanut ryhtini kuntoon ja myös selkävaivani ovat vähenneet.

Kuten kaikki urheilu, niin myös tämä on välineurheilua. Miten? No aina sitä voi ostaa uuden tanssihuivin. Sisätossut on hyvät, jos jalkoja palelee. Tanssiasuja... Niitä on miljoonia...

Vasemmassa kuvassa oleva kultaisilla kolikoilla oleva vyö on minun toinen tanssivyöni. Se vain kilisee todella paljon, joten treeneissä on ehkä liiankin äänekäs. Oikeassa oleva on uusin ja tykkään siitä enemmän. Samalla näette lauantain esityksen asustuksen.

Oletteko te kuulleet itämaisesta tanssista ennen, tai oletteko joskus kokeilleet?

Viikonloppu

Tänä viikonloppuna ei tullut paljoa kotoa istuttua, mikä oli ihan mukavaa välillä. Lauantaina tuli esiinnyttyä tanssimalla ja sunnuntaina poikaystävän kanssa käytiin vanhempieni luona kahvilla. Huomenna ajattelin kertoa vähän enemmän tuosta tanssiharrastuksesta, mutta tähän loppuun hieman kuvia viikonlopulta.

Ennen tanssia kävin vanhempien kanssa kahvilla Arnoldissa. Nom niitä donitseja...

Illalla istun iltaa ihanien ihmisten kanssa Kaislassa, joka on yksi lemppari paikoistani Helsingissä. Vaikka en paljoa istu baareissa tai kuppiloissa, niin Kaislassa on aina hyvä tunnelma.

Sunnuntaina tein pitkästä aikaa raikkaan vihersalaatin ja sitten makaroonilaatikkoa.

Saitteko vietettyä aurinkoisen viikonlopun huolimatta harmaasta säästä?

Pikkuruusuke

Pitkästä aikaa jaksoin laittaa tukan vähän erilailla. Jotenkin tän astetta lyhyemmän kuontalon kanssa on ollut haastetta. Pitkän tukan kun sai helposti nutturalle, mutta tässä tahtoo tulla niitä pieniä hapsuja irtoilemaan kampauksesta. Tänään sitten laitoin pikkunutturan/ruusukkeen kahden letin keskelle. Aika simppeli, mutta vähän erikoisempi. Tykkäsin ja varmaan tulen useamminkin tekemään.

Tänä viikonloppuna on yötöitä, tanssiesitys ja kavereiden tapaamista. Että kiirettä pitää.

Mitäs suunnitelmia teillä on?

Vähän larppia

Välillä sitä itsekkin nauraa mitä omituisinta tavaraa tulee hankittua vain larppauksen tähden. On moni vieras ihmetellyt puutikkuja kynätelineessäni. Ajattelin muutaman hauskan tavaran teille esitellä.

Lähdetään niistä puutikuista. Eli kyseessä on niinkin nolo asia kuin taikasauvat. Olen aloittanut vuonna 2004 larppauksen Harry Potter maailmaan sijoittuvilla larpeilla. Ja ensimmäinen asia mitä niissä peleissä on tarvitsee on taikasauva. Etummaisin tummapuinen sauva on katkaistu sukkapuikosta. Käytän sitä usein sotapeleissä, jossa sauvan tarvitsee olla kätevän pieni ja hyvin kädessä pysyvä. Musta on sellainen mitä käytän eeppisillä hahmoilla juhlapeleissä. Seuraava on varasauvani. Ohut vaalea on kaverini tekemä ja sievänä sauvana käytän sitä naisellisilla hahmoilla. Laatikon päällä oleva on sitten ihan kunnon Potter fanikamaa. Kyseessä on siis Fleur Delacourin leffoissa käyttämän sauvan replika. Todella upea, painava ja epäkäytännöllinen. Mutta kiva.

Sitten minulla on muutama viuhka. Ne menevät hyvin historiallisissa peleissä ja myös arkikäytössä. Ette uskokkaan kuinka kätevä kapistus viuhka lopulta on. Kesäkuumalla olette kaikkien paras kaveri, kun otat laukusta viuhkan esille.

Sitten minulla on pieni hattuhulluus. Rakastan päähineitä, vaikka en normaalisti edes käytä kuin pipoa ja pyöräilykypärää. Jotenkin hattu tekee välillä hahmosta huolitellumman. Edessä on gansterihattuni ja sitten kaksi neitihattua. Punainen taka-alalla on myös neitihattu. Sitten olen hommannut joskus silinterin, joka on ihanan ränsistynyt ja viimeisin hankintani eli stetson-hattu.

Löytyykö teidän kaapeista jotain mitä olette ostaneet vain tiettyä hetkeä varten ja sen jälkeen se on kaappiin jäänyt?

Tämän talon kukkia

Kun toivottiin kukkapostauksia, niin ajattelin nyt esitellä tämän kämpän kasvuston.
Ennen kuin muutin omaan kämppään, niin yritin kovasti kasvattaa viherkasveja. Mutta jotenkin ne aina kuoli vähän ajan päästä. En tiedä mikä siinä oli. Sitten omassa kämpässä kasvit alkoivat pysyä paremmin hengissä. Kyllähän niitä aina välillä menettää, mutta nykyiset tapaukset ovat muutama jo muutaman vuoden vanhoja.

Tämän juorun olen kaverin kasvustosta noukkinut. Häkissä saa oksat rauhassa riehua ja ei tarvitse pelätä että katkeaa. Juoru on sellainen kasvi, että sitä saa aika julmasti kohdella että se kuolee. Kriittisemmät hetket on istutuksen jälkeen muutaman kuukausi, mutta sen jälkeen aika onnellisesti se kasvattaa itseään. Auringosta juoru tykkää, joten varjopaikat ei ole sen juttu.

Saintpaulia/Paavalinkukka vie minulta hermot. Tämä yksilö on onneksi vielä hengissä, mutta jostain kumman syystä mulla kuolee nämä puolen vuoden sisään ostamisesta. Tämä alkaa nyt olemaan muutaman kuukauden ikäinen, joten elättelen toiveita. Paavalinkukkaa ei kannata pitää suorassa auringonvalossa, jos haluaa sen vielä kukkivan. Ja tätä kukkaa ei saa kastella suoraan multaan, vaan aluslautasen kautta.

Peikonlehti on upea kukka. Se kasvaa hurjaa vauhtia ja sen takia siihen on hyvä rakentaa tukipuu. Omani ostin joskus Anttilasta, mutta tuollainen on helppo myös itse rakentaa. Peikonlehti on yksi niistä kasveista, johon voi uhrata hieman enemmän aikaa halutessaan. Itse pyyhin kasvin lehdet välillä kostealla liinalla, jotta ne ei pölyty liikaa. Kasvin voi välillä suihkuttaa kunnolla suihkussa, jolloin sen saa kunnolla kukoistamaan.

Aasinkorva on myös helppohoitoinen. Ensin ajattelin että annan kysyisen tapauksen vaan kuolla pois tilanpuutteen takia, mutta eihän tuo kuollut. Joten sitten pelastin sen uuteen paikkaan ja nyt vaan jatkaa kukoistustaan. Köynnöskasvina se on hyvä laittaa paikkaan jossa se saa rauhassa kasvattaa itseään.

Anopinkieli on sellaisen kasvi, joka unohtelee kastelemisen. Tätä tapausta kastellaan todella harvakseen, ja mullan tulee kuivahtaa aina kasteluiden välillä. Itselläni homehtui ainakin ensimmäisellä kerralla kasvi. Nykyään annan olla kaksi viikkoa kasteluiden välissä.

Ihmepensas on nyt se minun haasteeni kukkien saralla. Itseasiassa tätä kirjoittaessani huomasin että olen juuri hoitanut kukkaa väärin. Eli kasvi vaatii paljon valoa ja kun alalehdet alkaa varisemaan, niin kastelua tulisikin vähentää, ei lisätä (jota minä olen tehnyt). Todella kaunis kasvi, kun lehdet pääsevät väriloistoonsa. Haasteellinen, mutta sen arvoinen.

Saniainen on ikuinen haaste. Se ei tykkää kuivuudesta ja turhasta valosta. Tällä hetkellä kukka on liian valoisalla paikalla, mutta odottelen ilmojen lämpenemistä, jotta saan kukkia parvekkeelle. Tätä kukkaa kannattaa suihkutella parin päivän välein, jotta lehdet ei ala kuivumaan.

Traakkipuuni on upea. Olen ylpeä tästä tapauksesta. Kastelen kasvia harvakseltaan, mutta sumuttelen vähän väliä. Lehtienpäät kuivahtavat helposti, mutta silloin otan ne tapaukset heti pois.

Kaikkia kukkasia sumuttelen muutaman päivän välein, sillä asunnossa haihtuu vesi todella nopeaa. Samalla huoneiston ilma raikastuu, kun kukat saavat tehdä työtään.

Onkos teillä jo vihersormet hyysyämässä lämpimiä ilmoja?