Mutta nyt vähän neidistä.
Saga syntyi 23.10.2013. Hän tuli vähän yllättäen, kun kasvattaja huomasi minun olevan kiinnostunut koirasta (koska vanhat oli juuri nukkuneet pois) ja tarjosi pentua. Hänelle oli syntynyt neljä kääpiö- ja keskikokoisenvillakoiran pentua ja olisi yksi tyttö tarjottavana minulle. Ensin olin ajatellut pitäväni pidempää taukoa, mutta muutaman päivän jälkeen huomasi, ettei elämä ole mitenkään järkevää ilman koiraa. Joten otin tarjouksen vastaan ja 21.12.2013 käytiin pohjosesta noutamassa neiti.
Matka oli aika pitkä junalla (5.5h) ja meitsi päätti fiksuna lähteä suoraan yövuorosta matkaamaan joululiikenteeseen. Nukuin ehkä 15 min, koska meidän oli laitettu lapsivauvuun, joten ei ollut hiljaista.
Sisarukset pötköttivät ihanasti kasassa, ja teki pahaa ottaa Saga sieltä mukaan.
Hyvin väsynyt, mutta onnellinen uuden hauvan omistaja. Saatiin paluu matkalla levittäytyä nelinpaikkaan kahdestaan äidin kanssa. Se oli ihan hyvä, sillä neiti tykkäsi kävellä välillä.
Ekat päivät meni leikkien ja tutustuen toisiinsa. Energiaa on kuin pienessä kylässä, mutta toisaalta väsyy myös todella nopeasti. Pientä totuttelua vaatii, sillä ei nuo vanhukset olleet näin energisiä. Samalla pitää taas muistella kamalasti miten sen pennun kanssa tuli toimia. Mutta ihan hyvin on mennyt.
Saga luultavasti kasvaa keskikokoiseksi, koska on jo nyt 3 kiloa ja säkä on melkein kääpiön luokkaa.
Joulukuvan ottaminen oli haaste, koska tonttulakki oli ihanaa syötävää.
Neiti on melkein sisäsiisti jo, kiitos usein ulkona juoksemisen. Öisin tarvii enää käydä kerran/pari ja Saga kyllä herättää jos on tarve mennä ulos. Eka trimmaus onnistui hämmästyttävän hyvin, kun ottaa huomioon että en ole itse ikinä trimmannut. Oli pakko siistiä kuono, kun ruoka jäi partaan. Ja ruoka kelpaa hyvin, että eiköhän iso hauva hänestä kasva. Olen haaveillut agilityn aloittamista, mutta ei tässä ekan vuoden aikana sitä vielä pääse harrastamaan. Kova on pomppimaan, tykkää leikkiä ja juosta. Tästä meidän yhteinen matka alkaa.
