torstai 7. maaliskuuta 2013

Kulutusyhteiskunta

 Nyt hieman kierrätystä. Meikä rakastaa kierrätystä aivan liikaa. En tykkää ostaa uusia huonekaluja, jos on mahdollisuus saada ne käytettynä. Mitä vanhempi, sen parempi. Tykkään antiikista ja siitä että on pientä elämisen kulumaa tavaroissa. Ja kun vanhoja huonekaluja uskaltaa tuunata omanmielen mukaan paljon helpommin. Jos luovun vanhasta huonekalusta itse, niin yritän ensin saada sen kavereille ja sitten vien suosiolla Fidaa, Kierrätyskeskukseen tai kirpparille.
Ennen menin suoraan Ikeaan ostamaan uutta, koska uusi oli kiiltävää. Onko se sitten vanhuus vai jokin muu, niin ensin lähden nykyään muualta etsimään uutta/vanhaa. Eilen tuli kierreltyä kierrätyskeskuksessa ja siellä oli halvemmalla taas ihania tavaroita. En kyllä mitään ostanut, vaikka yksi kirstu mua houkutteli.


Meillä on iso roskahuone taloyhtiössä ja vieressä on kierrätyskauppa. Eräänä päivänä mennä viikoilla kävelin sisään roskahuoneeseen ja siellä oli hylättynä yllä oleva kirjahylly. Ei naarmun naarmua, kaikki hyllyt tallella ja ei edes kosteusvaurioita. Ensin suutui jo siitä, että miksi ihmeessä se oli sinne jätetty, kun monet kierrätyskeskukset ottavat noita miellellään vastaan ja vielä hakevat ne. No toisen roska, toisen aarre. Minähän tuon kannoin kotiini ja luovutin vanhan kirjahyllyni kaverille.
(alakulmassa näkyvä yöpöytä on tuunaamani. Oli valkoinen, mutta meikä teki omanlaisensa siitä. Oli vanhempien vanha)


Tässä toinen siellä ollut tavara. Eli alunperin vaaleanpunainen lasten muovijakkara, joka sai uuden elämän kukkapöytänä hopeoituna. Spraymaali vain loppui kesken, joten pientä kuultoa näkyy vielä. Samoin hopeinen kukkaruukku on oma tuunaama.

Tässä siis ihmeteltävää. Miksi heittää hyvää tavaraa roskiin, vaikka toinen voisi siitä saada itselleen moneksi vuodeksi iloa? Onko tosiaan se kierrätyskeskukseen vieminen jotenkin kamalaa ja noloa? Vai onko sitten kierrätetty kama jonkun mielestä liiankin vastenmielistä? En ymmärrä ja kyllä voin tunnustaa hyvinmielin olevani roskisdyykkari.

I have never understand that people throw a way good stuff. Those two object I found from our trashroom. Little bit of paint on the chair and it is just like new. Why it is hard to take stuff in fleemarkets or recycling shops? Well this way I get stuff for free, but anyway.

2 kommenttia:

  1. Minä olen vienyt kierrätykseen paljonkin kamaa, nyt kun on auto jolla viedä. Sitä ennen totuus oli se, että kierrätysfirmat kun eivät halua hakea (vaikka toki mainostavat hakevansa) niin pakua/autoa en kyllä vuokraa siksi, että saan jonkun vanhan työtuolini kierrätykseen. Vaikka se varmasti olisikin jollekin toimiva vielä, niin tunnustan laiskuuteni jos se julkisilla pitäisi raahata pois :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo. Ne ei kyllä pikkukamaa lähde mielellään lähde hakemaan, mutta isompaa kyllä. Varsinkin jos siis on hyvässä kunnossa. Mutta nykyään saa kyllä tavaran liikkeelle myös ihan lähipiirissä kysellessä. FBn ihmeellisessä maailmassa on monia ottajia tavaroille, jos ei jaksa viedä niitä minnekään kierrätyspaikkaan. Itse tykkäsin kun vanhassa kämpässä oli rappusten alla epävirallinen kirppis. Sinne jätettiin tavaraa joita muut saivat tarpeisiinsa ottaa. Noin viikon se siellä oli ja sitten huoltomies tms kävi heittämässä pois. Mutta ei siellä kamalasta roskiin lentänyt. Tollaset olisi todella käteviä (toimivina) kerrostaloissa yleensäkin.

      Poista

Pyrin aina vastaamaan viesteihin. Rakentava palaute on kiinnostavaa.